Pages

Elämä jatkuu

November 15, 2016






Minkäs teet; Donald Trump on tuleva Yhdysvaltain presidentti. Shokkihan se oli ja on edelleen, etenkin kun voittonsa tuli valitsijamiesääniin perustuen Hillaryn viedessä kansalaisten äänistä (pienen) enemmistön....mutta kuten vanha sanonta kuuluu: it is what it is. Itselleni on vaalien jälkeen tullut Trumpista se kuva -perustuen muutamaan TV-ruudussa vilahtaneeseen haastatteluun- että hänen vaalikampanjansa oli kuitenkin lopulta enimmäkseen showmaista uhoa, ja presidenttikausi ei ehkä ihan niin jyrkkien muutosten saattelema tule olemaan. Aikahan tämän vain näyttää. Toivokaamme parasta!

Superkuu oli eilen täällä eteläisessä Suomessa pilvien peitossa, en itse ainakaan nähnyt siitä vilaustakaan. Vaikken tätä tämänhetkistä vuodenaikaa rakastakaan, niin joidenkin päivien loputtomaan harmauteen kuitenkin välillä livahtaa valon hetkiä. Meri oli ajoittain jo jäätymässä kun eilen tein kävelylenkkiä, ja aurinko teki maisemasta kauniin - tänään samaa reittiä juostessani taas vesi velloi tummanpuhuvana ja tuuli vihmoi ympärilläni rantametsikön havupuissa. Olen huomannut, että kunhan vain saa itsensä juoksuvaatteisiin ja tien päälle, ei säällä loppujen lopuksi ole mitään merkitystä. Vaihtoehtoisesti voi toki olla niinkin, että olen jollain lailla kummajainen mitä tulee juoksemiseen: yleensä vedän parhaimmat lenkkini lumipyryssä tai sateessa :)











Vaalivalvojaiset

November 8, 2016



How flippin' exciting - almost terrifying!  Päikkärit iltapäivällä - check! Herätys valmiiksi klo 02:40 - check! Vain Ben & Jerry's -jäätelö jäi ostamatta, mutta muuten olen siis valmiina omiin pieniin vaalivalvojaisiini. Suunnitelmissa on tehdä vuode olohuoneen sohvalle, jossa sitten heräilen aamuyöstä (jos nyt saan edes nukuttua sitä ennen) TV:n ääreen katsomaan Yhdysvaltain presidentinvaalit livenä. Onhan tämä toki vähän noloakin; minua ei kiinnosta kovinkaan paljon Suomen poliittiset kuviot, mutta Amerikan asiat sitäkin enemmän. Kun asuin jenkeissä, en seurannut edes Suomen uutisia ja hyvä kun tiesin kuka täällä oli presidenttinä noiden kahdeksan vuoden aikana jotka ulkomailla asuin! USA:n presidentinvaalit sitä vastoin olen aiemminkin tuijottanut (joskus yön läpi) osavaltio kerrallaan hihkuen, sekä siellä että täällä. Tällä kertaa jännitys on kuitenkin hieman kauhunsekaista; monen muun lailla minun on vaikea uskoa ja hyväksyä sitä, että Donald Trump on edes ehdokkaana näissä vaaleissa...toivon todella että Rouva Clinton voittaa! En oikeasti osaa kuvitella tilannetta jossa Trump olisi presidentti...mutta se ei liene ollenkaan mahdottomuus. Tänään Facebookissa surffatessani silmiini osui jonkun amerikkalaisen "ystävän ystävän'' omille ystävilleen tekemä gallup - kysymys oli: aiotko äänestää Trumpia vai Clintonia - vastaukseksi ainoastaan joko T tai C. Vastauksia oli kertynyt vajaat 400 ja lähes kaikilla oli kommenttina T.... Skrollasin tätä T-ketjua alaspäin ja toivoin mielessäni, että tässä ehkä näkyi vain tietyn ystäväpiirin yhteinen poliittinen suuntaus...mutta siltikin, hui kamala.  Vaalien tulos voi olla mikä tahansa, niin pienet nuo erot ovat oikeissakin gallupeissa. 

Muutaman tunnin kuluttua tämä selviää! Go Hillary!



Rantanäkymiä

November 5, 2016


Aurinko pilkisti tänään pilvien raosta! Heti kun moisen valoilmiön huomasin, vedin ulkovaatteet päälle ja kirmasin ulos raikkaaseen pikkupakkaseen -tai no, taisi olla nollassa- ja nappasin puhelimeni mukaan ottaakseni muutaman kuvan. En ikinä väsy meren alati vaihtuvaan väriin tai siihen, miten veden pinta näyttää hetki hetkeltä aivan erilaiselta riippuen valon ja tuulen määrästä. Miten hienoja kuvia onnistuisikaan oikealla kameralla saamaan kauempana uiskentelevista joutsenista! iPhonessani ei oikein zoomaus riittänyt hyvään laatuun. Yhtä kaikki, meri oli kaunis tänään.















Harmaan sävyjä

November 2, 2016

Marraskuun toinen päivä toi tullessaan ensilumen. En ole talvi-ihmisiä, tulisin aivan hyvin toimeen läpi talven ilman ainuttakaan lumihiutaletta. Kaipa ne lapsuus- ja nuoruusvuodet Pohjois-Suomessa merenrantakaupungissa olivat tarpeeksi; tuntui että aina oli kova tuuli, lumi satoi vaakasuoraan ja talvea kesti sen kymmenen kuukautta...noin vähän kärjistäen. Ehkä sen lumen ja talven vielä kestäisi jos lämpötila pysyttelisi noin viidessa pakkasasteessa, aurinko paistaisi pilvettömältä taivaalta ja lumi olisi pysyvää sorttia, kuivaa, satumaisen valkeaa auringossa kimmeltävää huttua. Täällä pääkaupunkiseudulla ei kuitenkaan moista usen koeta, ainakaan pitkäkestoisesti...joten pöh, odotan jo innolla kevättä ja kuivia juoksukelejä.










Lempeä lokakuu

October 30, 2016


Kyllä…lokakuu oli kaikkinensa loppujen lopuksi hyvä kuukausi. Omassa rauhassa asioiden käsittelyä, runsaasti raikasta ulkoilmaa… Hiljalleen palautuva kyky nukkua enemmän kuin kaksi tuntia kerrallaan, tiivistynyt liikuntarytmi…mielenrauha, ah.  Olen melko varma että nukuin viime yönä yli kuusi tuntia putkeen – minulla ei ollut Sleep Cycle päällä joten todistusaineistoa ei ole…mutta heräsin aamulla (puhelimen herätykseen) kahdeksalta, enkä ollut edes tajunnut että siirryimme talviaikaan yön aikana – joten ”oikeasti” nukuin yhdeksään ilman että olisin herännyt aamuyöllä katsomaan kelloa! Tämä on jotain aivan ihmeellistä meikäläisen maailmassa! En ole melkein kolmeen viikkoon koskenut mihinkään unilääkkeisiinkään, joten todellakin jälleen kerran olen todistanut itselleni että kaiken a ja o on säännöllinen liikunta ja se, että itsepintaisesti pitää kiinni tietystä vuorokausirytmistä.

Lokakuun muita ilonaiheita: olen hiljalleen taas yhteyksissä siskooni. Menemättä liiemmälti henkilökohtaisiin yksityiskohtiin, siskoni ja minä emme ole olleet kovin läheisiä viime vuosien aikana…mutta nyt olemme pitkästä aikaa jutelleet puhelimessa pari kertaa. Olen joskus maininnut blogissani ettei minulla ole läheisiä suhteita lapsuuden perheeseeni eikä sukulaisiini; isäni kanssa olemme kuitenkin myös onnistuneet jonkinmoisen ns. puhelinsuhteen rakentamaan tässä viimeisten parin vuoden aikana.

Sairaslomani on sekin ohi ja työnhaku jälleen kerran päällä! Jostain sitä voimaa ja positiivisuutta aina riittää; en osaa masentua tilanteestani ja uskon kyllä, että uusi työ taas löytyy…sooner or later. Marraskuulle suunnitteilla on vähintäänkin lisää liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja, lukemista ja tulevaisuuden suunnittelua. Vuosi 2017 saattaa tuoda tullessaan isoja muutoksia; mahanpohjassa jo silloin tällöin kutkuttaa positiivisen jännityksen merkeissä….mutta vielä en uskalla avautua noista asioista etten jinxaa mitään. Ainoa konkreettinen plääni on lomamatka Floridaan tammikuun alussa – mutta se on vielä vaarassa peruuntua tai siirtyä, ellen jonkun ihmeen kautta onnistu parissa kuukaudessa säästämään tarvittavia käyttörahoja. Lentoliput on, mutta muuten olenkin rahaton. Tyypillistä ja ah niin epäloogista matkasuunnittelua a lá Zella.