Opasvalinnat venähtivät miltei kaksi viikkoa yli alunperin luvatun päivämäärän; perjantain ja lauantain välisenä yönä sain sähköpostin, jossa kerrottiin minun olevan varasijalla ja toivotettiin hyvää syksyn jatkoa.

Olin myös hakenut nykyisen työnantajani sisäisesti ilmoittamaa toista paikkaa, joka olisi ollut minulle kuin unelma -- mutta tähän ikään mennessä pitäisi kai jo uskoa, että unelmat harvoin tuosta vain toteutuvat...en siis saanut sitä(kään) paikkaa. Ensi viikolla selvinnee pystyykö työnantajani tarjoamaan minulle vakinaista sopimusta nykyisessä pestissäni; ristiriitaisin fiiliksin odotan tätä päätöstä. Toisaalta tämä työ ei anna minulle mitään - toisaalta se kaikessa merkityksettömyydessään ja helppoudessaan ei myöskään vaadi minulta mitään, eli työpäivän päätteeksi työ ei todellakaan seuraa minua kotiin. Jos katson tulevaisuuteen ja aion suunnitella hieman turvatumpaa muutamaa seuraavaa vuotta....niin tokihan vakituinen työ tässä taloudellisessa tilanteessa (sekä oma että kansallinen) olisi "hyvä" asia.

Jään siis yhä odottelemaan mitä syksy tuo tullessaan.

KIITOS saamistani haasteista molemmat Sannat --- olen ollut aivan pökerryksissä tämän työtilanteeni kanssa enkä ole pystynyt keskittymään mihinkään.......mutta nyt alkavalla viikolla aion terästäytyä ja piristyä, joten lupaan tehdä molemmat haasteet. Kiitos kärsivällisyydestänne :)

*************

I'm on a waiting list for the guide job (= no chance for me to be sitting around waiting for a possible job so that's out of the picture then). Applied for a hugely interesting job with my current employer in communications -- didn't get it. Still waiting to hear whether or not my current position could be made permanent....torn about that as the job gives me nothing (demands nothing too so no stress whatsoever) - but would probably have to welcome & accept a secure job if I was offered one.

Will try to be more active with this blog in the coming weeks.

Closer

Menneellä viikolla asiat viimeinkin pyörähtivät hiukan eteenpäin; kesäloma loppui ja töihin paluu tarkoitti myös sitä, että ensimmäisen työviikon päätteeksi oli vuorossa tuo jo pari kuukautta sitten aikataulutettu työhaastattelu matkaoppaan hommiin.

Jännitin päivää ehkä vielä enemmän kuin nelisen vuotta sitten ensimmäisen kerran tähän koitokseen osallistuessani (eri talo kyseessä tosin silloin), ja kuten tuossa edellisessä, ehkä hieman liian negatiiviseen sävyyn kirjoitetussa postauksessani totesin, ilmassa oli myös lievää jossain määrin pakokauhun sekaista epävarmuutta siitä, minne oikein toivon päätyväni tässä hiukan kaoottisessa itseni etsimisessä.

Haastattelupäivä olikin aamun jännityksestä huolimatta todella mukava, ja koko jutusta jäi tosi positiivinen fiilis. Oppaan ammatti ja kaikki siihen liittyvä vaan on jotenkin niin innostavaa minulle; luonnollisesti myös ne ihmiset jotka olivat tähän haastateltavien ja haastattelijoiden joukkoon saapuneet olivat tietysti niin samanhenkisiä, että heti tunsi kuuluvansa porukkaan ja toivoisi vielä heitä tapaavansa. Mahdolliset epäilyt siitä, olisiko tämä sittenkään oikea polku itselleni mikäli sattuisin tulemaan valituksi oppaaksi, hälvenivät ensimmäisen tunnin aikana – ilman muuta otan tämän työpaikan vastaan jos tämä tilaisuus vain minulle suodaan; iso muutoshan se tietysti taas olisi ja jännittävä, ehkä vähän pelottavakin sellainen….mutta uskon vakaasti, että aivan oikea ratkaisu minulle sekä ammatillisesti että oman elämäntilanteeni ja –tapani puitteissa.

Jos en tule valituksi ? No, enhän voi sitäkään jäädä murehtimaan, que sera, sera. Pari muutakin kuviota on kehitteillä ja varasuunnitelmia ilmestyy puskista aina tarvittaessa. Antaa elämän viedä nyt.

***

This past week I returned to work after my brief summer vacation, and my first week at work ended with Friday being that long awaited interview day for the tour guide position. I was super nervous in the morning and like I've mentioned before I think a big part of this anxiety was also connected to my own hesitation about what the right path would be for me.....but, during the day yesterday, being interviewed, having the opportunity to get familiar with this potential employer....meeting other guide candidates....discussing the job, the perks, the ups & downs of that work and the lifestyle that comes with it.... I am now certain that this would be, again, a job that I would love should I be offered this position. I will find out in about a week's time.

What if I won't be selected ? Oh well. There will always be other plans and other ideas...like I wrote before, I've put my trust in the Universe. Que sera, sera.

Fuerteventura - one of the possible destinations for a guide