Tyyntä ennen toimintaa

Tässä kun odottelen perjantaina saapuvaa lopputiliäni (pääsee ostamaan salijäsenyyden sekä täydentämään terveellisesti ruokavarastoa) olen vielä tämän (ja viime -) viikon ottanut rauhallisesti, tehden vähän konkreettisempia suunnitelmia tälle vuodelle fyysisen hyvinvointini suhteen. Ajoittain kyllästyn kävelyharrastukseenikin, ja juuri nyt ei ole napannut oikein lähteä tuonne ulos talsimaan; välillä on paukkupakkaset ja nyt sitten taas sohjoa joka todennäköisesti sääennusteen mukaan taas huomenna jäätyy liukkaaksi pakkasen hiukan kiristyessä, mahtavaa. Tänään ehdin pienen pätkän kävellä ennen vesisateen alkua, ja palasin harmissani takaisin; tykkään kyllä juosta pienessä tihkusateessa mutta kävely on eri asia… onhan? Huomenna suunnitelmissa ensimmäinen juoksulenkki sitten joulukuun alun…jos vain pysyn pystyssä ilman nastoja.

Olen päätynyt aika radikaaliin ratkaisuun vuoden 2017 osalta: aion olla koko loppuvuoden herkkulakossa. Tämä kyllä tulee vaatimaan itsekuria, sillä ihan rehellisesti sanottuna olen sitä mieltä, että elämässä pitää olla herkkuhetkiä ja totaalikieltäytyminen ei ole minulle mielekästä…mutta toisaalta, koko vuoden 2016 söin ihan liikaa irtokarkkeja, jäätelöä ja niitä hemmetin muffinseja ja keksejä – enkä kyennyt pitämään sitä linjaa jota normaalisti seuraan eli yksi herkuttelupäivä viikossa. Olen suoraan sanoen niin ällö-fiiliksissä tästä, ja myös huolissani jo hampaistani sekä muutenkin terveydestäni, että päätin nyt siis olla syömättä herkkuja ollenkaan. Tämä on kuitenkin vain yksi (vajaa) vuosi elämässä – olin aikoinani miltei neljä vuotta juomatta alkoholiakin; en uskonut että siihenkään olisin pystynyt mutta niin vain siitäkin elämäntavasta tuli joksikin aikaa ”new normal”…joten nyt aion olla tiukkana tämänkin lakon suhteen. Viimeksi söin irtokarkkeja sunnuntaina 8.1. eli tämän viikon maanantaista virallisesti lakkoni alkoi….ja seuraavan kerran sitten herkuttelen 1.1.2018 (jos siltä tuntuu).

Mikä luokitellaan herkuksi ja mikä ei? Sokerilakkoon en ole alkamassa; jos minulla olisi oma henkilökohtainen kokki niin mikä ettei…mutten pysty enkä välitä alkaa tutkimaan sitä, onko esim. syömässäni ruisleivässä sokeria – menkööt siis piilosokerit ruoan mukana jos niitä on mennäkseen… Kiellettyjen herkkujen listalla ovat kaikenlaiset karkit, suklaa, leivonnaiset, limsat, erikoiskahvit, jälkiruokahässäkät (vanukkaat, kiisselit jne.) ja jäätelö. En yleensäkään juo limsoja, joten niitä ei erikseen tarvitse vältellä. En myöskään tykkää kuivatuista hedelmistä; nämä voisivat varmaan olla hyvä ”korvike” jos kun makeannälkä iskee, mutta en aio niiden syömistä nytkään aloittaa. Minulla on tapana joskus napata välipalaksi suolaamattomia pähkinöitä, erityisesti maa- ja saksanpähkinöitä; päiväannos on korkeintaan kourallinen ja arvelisin, että pahimpaan makeannälkään menee juurikin tuo kourallinen pähkinöitä johon voi lisäksi lorauttaa pienen määrän nestemäistä luomuhunajaa – olkoon se ensiapu karkintuskaan. Hedelmiä toki aion syödä jatkossakin ja banaani on hyvä jälkkäri…ja myös maapähkinävoi on sellainen hätäapu, jota riittää jo yksi teelusikallinen jos on pakko saada makeaa – se on jo niin ällömakeaa ettei enempää voi oikein syödäkään!

Viimeksi olin herkkulakossa vuonna 2015 sadan päivän ajan – itse asiassa lakko venyi vähän sadan päivän ylikin kun odotin muistaakseni viikonloppuun ensimmäistä herkutteluhetkeäni. Tuosta ajasta ei oikeastaan jäänyt mitään ikäviä muistoja; olin samassa jamassa silloinkin lakkoa aloittaessani, eli täysin tympääntynyt omaan mässäilyyni, ja alun outouden jälkeen homma sujui ongelmitta. Huomasin noiden sadan päivän aikana karkin ja jäätelön tilalle ilmestyvän muita, outojakin, mielitekoja: oli esimerkiksi pakko olla aina kirsikkatomaatteja jääkaapissa, koska niitä narskutellessa tuli jotenkin muka hyvä olo. Hah! Saa nähdä mikä tämän vuoden aikana nousee uudeksi suosikiksi.. Rankkaa tässä tulee olemaan se, että tunnesyöppöyteen taipuvaisena pitänee nyt oikeasti panostaa siihen, että se hyvä fiilis tulee tosiaan liikunnasta – ehkä tässä on jopa täydellinen mahdollisuus saada se meditoiminen viimein säännölliseksi: aina kun tekisi mieli lohduttautua (tai iloita) hakemalla pänikkä Ben & Jerryä…ei muuta kuin lattialle risti-istuntaan ja yhteys korkeampaan minääni – joka ei tietysti jäätelöa kaipaa :)

Wish me luck!