Ihan penkin alle meni viime viikko liikuntojen suhteen. En voi oikeastaan edes menkkoihin vedota noin fyysisen hidasteen merkeissä, sillä tässä kuussa ne olivat oudon helpot ilman mitään kipuja. Mieliala on sitten tietysti toinen asia, mutta luulen että sekin meni tällä kertaa suht' iisisti -- ainoa, mikä yhä vaivaa ja todellakin hidastaa ja jopa jossain määrin estää normaalin elämän ja rankemman liikkumisen, on univaje. Minulla oli kaiken normiunettomuuden lisäksi viime viikolla kaksi työhaastattelua....ja koska ne jännittivät luonnollisesti, niin kaksi yötä meni vähillä unilla jo niiden vuoksi -- ja siihen päälle ne normaalit hereillä pyörimiset.
Kun puhun unettomuudesta, se tarkoittaa kohdallani sitä, että en saa unta siinä nukahtamisvaiheessa - jotkuthan saattavat nukahtaa, mutta heräävät sitten aamuyöstä virkeänä eivätkä saa enää unta. Minä pyörin hereillä kolmeen, neljäänkin asti vaikka menisin sänkyyn kymmeneltä -- ja esim. tänä aamuna olen herännyt puoli kahdeksalta, koska kuitenkin sitten yritän välttää myöhään nukkumista....tavoitteena lähinnä se, että jospa sitten tänä iltana nukahtaisin normaalisti. Ha ! Siinä vaiheessa, kun tällaisia öitä on takana kolme tai neljä, olen epätoivon partaalla ja otan Stellan -- se lyö yleensä tajun kankaalle puolessa tunnissa, mutta ei aina kuitenkaan myöskään vaikuta kauempaa kuin nelisen tuntia...saatan siis joka tapauksessa herätä kun lääkkeen vaikutus lakkaa, ja sitten uni on katkonaista aamuun saakka. Toimii se kuitenkin joskus, ja nuo kerrat ovat
taivaallisia: silloin saan pienen käsityksen siitä, mitä se normaali-ihmiselle on, kun pystyy nukkumaan kokonaisia öitä. Se tunne, kun tiedän että olen mennyt kymmeneltä nukkumaan, ja herään aamulla kuudelta - wow ! Koko päivä alkaa aivan eri fiiliksissä, ja salilla treeni luistaa niin järjettömän hyvin, että surullisena mietin mitä menetänkään tehoissa (ja fiiliksissä) kun yleensä en pysty nukkumaan. Tämän aamun fiilarit ovat taas täysin hukassa....unettomuus aiheuttaa minulle myös vatsaoireita, joten kun maha on kuralla, niin viikko alkanee "vain" reippaalla kävelylenkillä tänään. Jei.
No, whatevs. Alla kuitenkin viime viikon kalorit -- liikuntaa tuli siis maanantaina juoksulenkin verran (tunti ja 12 minuuttia, kaloreita paloi vajaat 850) ja keskiviikkona tunti reipasta kävelyä (noin parisataa kaloria). Ruokapuoli oli suht' reilassa ja kertaakaan en mennyt plus-kaloreille, mutta on se kyllä jännä, miten alkaa hiilarihammasta kolottaa kun on univaje päällä ! Herkuttelua oli viikonloppuna, mutta toisaalta sitten olen huomannut ruokahaluni katoavan noin yleisesti jos vedän vaikkapa pussillisen Porvoon Herkun lakritsia naamaan...joten esim. eilisen kalorit eivät taivasta hivottele vaikka karkkia söinkin. Noinhan se ei toki saisi mennä; herkut ovat extraa ja niiden tulisi olla myös kaloreissa extraa -- eli normiruoasta ei saisi tinkiä....mutta.....oh well, en ole täydellinen.
Ai niin, ja niistä työhaastatteluista: yhdestä jäin odottelemaan uutisia, toisesta ei omasta mielestäni ollut minun työpaikakseni. Toissa viikon haastattelu kolmannessa firmassa, josta tykkäsin tosi paljon, ei sitten nähtävästi mennytkään niin hyvin kuin luulin, koska eivät palanneet asiaan.
Mukavaa alkanutta viikkoa :)
